Navigaattori ammattilaisille

Päihderiippuvuus on aihe, joka nostaa kierrokset nollasta sataan muutamassa sekunnissa. Siitä kun meillä jokaisella on jonkinlainen kokemus. Yksi on menettänyt lapsuutensa, kun äiti möykkäsi humalassa koko 70-luvun, toinen taas on kyhnyttänyt alkoholistimiehensä kyljessä vuosikymmenet onnistumatta koskaan rakastamaan tätä riittävästi ja niin paljon, että juominen olisi loppunut. Jokaisella on päihderiippuvuudesta mielipide, ja siihen meillä on oikeus.
Päihderiippuvuus on kuitenkin ainoa sairaus, joka nauttii lähes samaa asemaa kuin uskonto ja taide: mikä tahansa tulkinta siitä on yhtä oikea kuin jokin toinen ja omaa näkemystä voidaan väittää faktaksi. Jos käyttää muutaman hetken ajatteluun, ymmärtää ettei tämä ole mahdollista. Päihderiippuvuus on sairaus, riippumatta siitä, miltä se sinusta tuntuu. Ja se tarkoittaa joka kerralla samaa asiaa: henkilö ei kykene hallitsemaan päihteiden käyttöä. Jos hän kykenisi, hän ei olisi päihderiippuvainen.
Jos rakkaalla lapsella on monta nimeä, niin sillä lapsella, josta ei niin välitettäisi ja joka on oikeastaan pelkkä lapsipuoli , niitä on vielä enemmän. Päihderiippuvuudesta puhutaan alkoholiongelmana, päihteiden käyttöhäiriönä, ongelmakäyttönä, väärinkäyttönä, riskikäyttönä, suurkulutuksena, masennuksena, tyhmyytenä, laiskuutena, selkärangattomuutena, osaamattomuutena, itsekkyytenä, nuoruuden villityksenä, sikailuna, jne…
Jos sairauden nimikin vaihtuu riippuen puhujasta, niin miten keskustelua voisi jatkaa sillä tavalla, että pysyttäisiin niillä kuuluisilla kärryillä? Jos kirurgi leikkaussalilla pyytää sairaanhoitajaa ojentamaan ” sen jutun, jossa on johto ja semmonen pyöree härveli”, on suuri riski saada väärä väline käteensä. Jos ammattilaiset eivät edes keskenään löydä yhteistä kieltä liittyen päihderiippuvuuteen, on riski, että apua tarvitsevat jäävät apua tarvitseviksi, tai tulevat hoidetuiksi kummallisin menetelmin. Laiskuuteen kun auttaa eri asiat kuin päihderiippuvuuteen.
Jos yhteistä kieltä ei ole, se ei ratkea silläkään keinolla, jota suomalainen Pentti Teneriffalla sitkeästi yrittää. Kun Miguel ei ymmärrä mitä ” en mie perkele siitä kymppiä maksa” tarkoittaa, toistaa Pentti saman huutaen. Silti Miguel tarjoaa paitaa ja ymmärtää vasta, kun Pentti ottaa käyttöönsä kansainväliset käsimerkit.
Olen itsekin ollut todistamassa tilanteita, joissa päihdetyön ammattilainen on hyvää tarkoittaen puhunut aivan hulluja itse sitä ymmärtämättä. Eräskin lohdutti hoitoon haluavaa asiakasta, ettei ole ollenkaan huono juttu, että päihteiden käyttö oli jälleen riistäytymässä.
–Kyllähän sä ymmärrät, että täytyy retkahtaa, että voi parantua, ammattilainen sanoi. En tiedä ymmärsikö asiakas, mutta minä en. Suomennettuna hänen sanomansa tarkoitti sitä, että päihteitä käyttämällä asiakas parantuu parantumattomasta sairaudesta.
Asiakas ei päässyt tarvitsemaansa hoitoon. Enkä ole huomannut, että päihteiden käyttö olisi alkanut tuottamaan hänessä merkkejä parantumisesta. Elleivät niitä ole ne, että hän viettää putkassa muutaman yön viikosta ja käy sairaalassa säännöllisesti ompeluttamassa tikkejä haavoihin, joita humalassa toikkarointi on aiheuttanut.
Jos haluaa matkustaa jonnekin on hyvä tietää, minne on menossa. Ja jos porukkaa on enemmänkin mukana, että kaikki ovat menossa samaan paikkaan. Perheessä alkaa miekkailu, jos loman ensimmäisenä päivänä autoon istuttaessa huomataan, että iskä on pakannut mukaan kalavehkeet ja aikoo ajaa Norjaan, äidillä on suuntana Itä-Suomi ja vaeltaminen ja lapsilla Jukujukumaa. Ainakaan samaan aikaan ei kaikkiin kohteisiin pääse.
Jos lisäksi huomataan, että oikeastaan isä tarkoittikin menevänsä punaisten lyhtyjen kadulle katselemaan maisemia ja äiti shoppailemaan luottokortin kuivaksi, yhteentörmäys kuuluu Kiteelle saakka, ja lomafiilis haihtuu hetkessä.
Päihderiippuvuudesta puhuttaessa on kyse enemmästä kuin yhdestä kesästä tai lomamatkasta. Puhutaan perheistä, joissa yksi tai usea tekee hidasta itsemurhaa haluamattaan. Isä pinnistelee tahdonvoimansa äärimmilleen saadakseen juomisen hallintaansa ja häviää kamppailun joka kerta. Samalla murenee miehisyys, itsetunto, avioliitto sekä mielenterveys. Jos tässä tilanteessa termistö on vinksallaan, ja sanotaan, että iskällä on vähän riskikäyttöä, se usein johtaa siihen, että saadaan ottaa käyttöön toisenlainen termistö. Kun exodus kohtaa iskän, sanan monimerkityksellisyydestä huolimatta, kaikki ymmärtävät ettei iskää enää ole.
Jamille huumeongelma tarkoittaa sitä, että huumeet ovat loppuneet ja hänen äidilleen sitä, että oma poika on muuttunut epäsiistiksi möröksi, joka varastaa käsilaukun, jos sen jättää vartioimatta. Termi päihderiippuvuus taas antaisi molemmille selityksen tilanteeseen ja konkretisoisi sen, että jotain on tehtävä,.
Kuopioon ajaessa matka taittuu hienosti, kun seuraa tienvarren opasteita. Jos jännittää, voi myös näppäillä navigaattoriin kohteen, ja pian Puijon torni näkyykin. Kuitenkaan edes navigaattorin näytölle piirtyvä kartta ei vie minua perille, jos Kuopio muuttuukin välillä Tampereeksi ja toisinaan Lapuaksi. Tällä ei tietenkään ole väliä, jos et piittaa määränpäästä. Itse haluan aina matkoillani päästä perille. Ja mielellään sinne, minne olin etukäteen suunnitellut.

4 kommenttia artikkeliin ”Navigaattori ammattilaisille”

  1. Minicape sanoo:

    ”Minä tulen milloin minulle sopii. Ehkä en tule ollenkaan, ehkä menen aivan toiselle suunnalle.” (Nuuskamuikkunen)

    Tuli vain mieleen tuosta navigaattorin käytöstä. Voi käydä niinkin, että määränpää on Pohjanmaa. Silti saattaa eksyä Muumimaahan. Minä en eksynyt …

    Mutta joo … asiaa kirjoitat. Kynässäsi on tuore muste ja osut keskelle taulua. Jatkoon!

  2. Alkoholisti sanoo:

    Tuosta retkahduksesta. Ainakin oma päihdetyöntekijäni ja monet muutkin ihmiset, tuntuvat tajuavan retkahduksen sellaisena, että alkoholisti sortuu yhteen olutpullolliseen, katuu jälkeenpäin, käsittelee asian ja jatkaa eteenpäin. Jos se olisi noin, eihän se ole retkahdus. Omalla kohdallani retkahdus on lärvit, jonka jälkeen pelästyn krapulaa niin paljon, että jatkan juomista, seurauksena romahdus. Juominen jatkuu alkoholistisena, vaikkakin edes jollain tapaa kontrolloituna, kunnes seuraa uusi romahdus. Sen jälkeen on raittiudesta tullut itseluottamus mennyttä, tulevaisuudennäkymien ja mielialan myötä ja aloitettava kaikki alusta. Se ei ole kivaa. Eikä helppoa. Yritän ymmärtää, miten voisin jatkossa oppia käsittelemään tunteitani retkahduksen välttääkseni, olen aivan paniikissa, en pysty mihinkään. Yksinäisinä hetkinä tulee itsetuhoiset ajatukset. Miten palata oikealle radalle? Nyt olen tuossa tilanteessa 🙁

  3. Nyt riitti sanoo:

    Näin aloittelevana alkoholistina tuli mieleen yksi näkökulma (aloittelevalla tarkoitan muuten sitä, että haluan ja aion lopettaa, olen melko alussa ja haluan hankkia keinot pysyvään lopettamiseen, ts. elämän ja sen hallinnan keinot; eli nämä henkiset jutut, jotka vielä puuttuvat). Mutta tuosta päihteidenkäytön hallinnasta. Vaikka viinankäyttö repeää alkoholistilta aina hallinnasta, jossain vaiheessa, ennen pitkää, niin tavallaan voisi myös ajatella, että juuri alkoholistin on pakko hallita alkoholinkäyttöään. Kun ei ole täysdeekiksellä, niin viinanhimon täyttäminen täytyy olla suunnitelmallista, ihan alkoholilaskurilla ja kokemuspohjaisesti ensin määritellä määrä, sitten hankkia se ja vetää naamaan, jotta saisi optimaalisen tyydytyksen viinanhimoon niin, että pystyy seuraavana aamuna menemään töihin ilman vanhan viinan hajua. Parissa kuukaudessa tämän toki johtaa täysromahdukseen ja kyllä sen naamasta ja silmistä näkee, että on tullut ryypiskeltyä ilman hajuakin. Kun taas ei-alkoholistilla ei ole mitään tarvetta hallita alkoholinkäyttöään. Mitta tulee täyteen parista lasillisesta ja krapulan verran ottaminen on äärimmäinen harvinaisuus, jota hävetään suurin piirtein kuukausikaupalla. Ehkä turha näkökulma, mutta …

  4. Tom Lepistö sanoo:

    Hitto kuinka totta, hyvin kirjoitettu ja asiaa… Nää asiat vaan on näin. Jos kirjoittaja on vielä ”täällä” eikä muuttanut ”pohjoiseen”, niinkuin niin moni viime aikoina on tehnyt, ois hyvä jutskata paremmasta ratkaisusta (enkä tarkoita Jessee). Mut juu, ois kiva jos oisit maisemis, kirjoitat hyvin. -T.O’Malmy

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *