Kuukausi: joulukuu 2014

On kaksi tapaa keittää kahvia…

…mutta vain yksi tapa raitistua

Kun joku henkilö kertoo kokemustaan siitä, miten hän on onnistunut raitistumaan, riennetään siihen kertomaan, että ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa raitistua. Mitä se sitten todellisuudessa tarkoittaa? Minusta se tarkoittaa sitä, että edelleen ei myönnetä, että toimiva hoito on jo kehitetty.

Sama paikallerientäjä kertoo myös, että kaikki hoitomuodot eivät sovi kaikille. Tällä väittämällä taas tuetaan sellaista ajatusta, että kaikki tavat tehdä päihdetyötä olisivat yhtä hyviä.

Näille kummallekin yhteistä on se, että ne eivät ole totta. Tarkastellaanpa näitä vähän lähemmin. En tiedä onko olemassa oikeaa tai väärää tapaa raitistua, mutta sen tiedän että tapoja on vain ja ainoastaan yksi; päihteiden käytön lopettaminen. Raitistuminen onnistuu vain ja ainoastaan niin.

Nykyäänhän päihdetyö alkaa siinä vaiheessa kun päihteitä käytetään, päihteiden käyttö jatkuu ja päihdetyötä tehdään tälle käyttävälle henkilölle eri tavoilla. Jos henkilö lopettaa päihteiden käyttämisen, päihdetyö yleensä lakkaa. Vaikka siitähän sen vasta pitäisi alkaa. Silloinhan vasta ollaan siinä tilanteessa, että hoitoa tarvitaan. Ei henkilölle, joka käyttää päihteitä, kuulu tehdä päihdetyötä. Häntä ei kuulu hoitaa siinä vaiheessa. Ei ole mitään mieltä piirrellä tulevaisuuskaavioita tai rupatella työkokeilusta henkilön kanssa, joka vetää subuja. Ainoa järkevä keskustelu kuuluisi käsitellä sitä minä päivänä käyttävä henkilö lähtee hoitoon ja jos ei lähde niin olkoon viemättä päihdetyöntekijöiden ja muiden toimijoiden aikaa. Aika kuuluu niille, jotka haluavat ottaa apua vastaan.

Miksi kaikki hoitomuodot eivät sovi kaikille vaikka kyseessä on saman sairauden hoito? Tarkoittaako sovi, samaa kuin se, ettei tykkää jostain tietystä tavasta? Ei kai hoidon kuulukaan olla kivaa? Se voi olla sitä, mutta se ei ole sen idea eikä keskeinen tehtävä. Se on hoitoa.

Jos törmäät hoitomuotoon, joka on auttanut miljoonia ihmisiä pääsemään eroon päihdekierteestä, etkä voi ymmärtää sitä, miksi epäilet vian olevan hoidossa? Vaikka miljoonat sen todistavatkin toimivan.

Hoitomuodolla on väliä. Vaikkei sitä meinaakaan saada sanoa koska rientäjät rientävät äkkiä sanomaan, että kyllä yksi heidänkin tuttu oli raitistunut vain päättämällä ja kiertämällä isoa kiveä myötäpäivään viisi kertaa ja sen jälkeen käymällä saunassa. Voi olla tottakin. Mutta se ei ole yleisesti toimiva keino. Yksi löysi Jumalan, mutta kun sitä ei voi tilata kaikille.

On vaarallista väittää, että on yksi ainoa tapa, sanotaan. Itse asiassa on vaarallista väittää, että toimimattomat hoidot toimivat. Itse asiassa on silkkaa hevonpaskaa väittää, että mikään muu hoito toimisi, kuin sellainen, jossa ihminen saa käsityksen sairaudestaan ja ymmärryksen sen hoitamisesta.

Jos jollekin ei sovi tuollainen hoitomuoto niin se ei ole totta. Se sopii ihan kaikille. Se tuntuu ikävältä jos toivoisit, että voisit raitistua tuosta vaan ja helposti. Sellaista tietä ei ole. On raukkamaista kertoa sellaisia tarinoita, joissa ihmiset vaan eräänä päivänä kyllästyivät juomaan ja sen pituinen se. Niin ei käy alkoholistille. Alkoholisti ei kyllästy juomiseen koskaan tai jos kyllästyy, hän ei ole alkoholisti.

Jos kysyy neuvoa, että miten löytäisi Loviisasta Helsinkiin, niin mikseivät neuvot kelpaa? Jos viidettä uutta reittiä kuullessa sanoo, etten haluu totakaan kautta mennä kun se on niin ärsyttävää, kannattaa miettiä haluaako edes Helsinkiin?

Jos haluat raitistua ja sinulle kerrotaan selkeät keinot siihen, mikset suostu niihin? Jos taas itse tiedät paremmin, miksi kysyt? Kuuhun ei voi lentää rattikelkalla eikä raitistua voi juomalla ja yksinään kotona mököttäen.

Opettele kysymään parempia kysymyksiä. Kysy vaikka että miksi minä en suostu ehdotuksiin? Miksi luulen olevani niin erilainen, ettei minulle sovi se mikä on miljoonille muille sopinut. Tiedustele itseltäsi, että haluatko elää vai et. Siitähän päihderiippuvuudesta toipumisessa on kysymys. Ei sen enemmästä eikä vähemmästä. Vain siitä.

Muistakaa käyttää oikein

Selailin videoita Youtubesta selvittääkseni mitä siellä on liittyen ehkäisevään päihdetyöhön. Löysin videon, jossa henkilö valmistaa itselleen ilmeisesti jostakin lääkeaineesta annoksen, jonka hän sitten ruiskuttaa suoneensa. Videon lopuksi mainitaan, ettei siinä käytetty laittomia aineita. Käytettiinkö siinä sitten jotain sellaisia aineita, joita kuuluu ruiskuttaa suoneen?

Videon henkilö valmistelee vetoja ja taustalla soi rento musiikki. Hauska mielikuva siis.

Videon nimenä oli lääkeaineiden pistäminen. Jos videon olisi valmistanut käyttävä narkomaani, sen olisi jotenkin voinut ymmärtää. Sen oli kuitenkin valmistanut Suomen Lumme ry, A-klinikkasäätiö sekä EHYT ry. Katsoin videon uudestaan ja mietin edelleen, että onko se vitsi?

Ilmeisesti se ei ollut. Esittelytekstissä kerrottiin, että videoita oli ollut suunnitellemassa käyttäjät itse. Se selitti osan idiotismista, mutta kuka alkoi heidän kanssaan tähän projektiin? Esittelytekstissä kerrottiin myös, että siihen oli kerätty sellaista tietoa, johon asiakkaat yleensä “kompastuvat” pistäessään.

Asiakkaat? Puhutaanko tässä jälleen niistä asiakkaista, jotka päihdehoidossa pyörivät ja jos niin miksi he pistävät jos kerran ovat hoidossa?

Oliko tarkoituksena, että nämä “asiakkaat”, jotka ovat hoidossa ja ovat jo käyttäneet varmasti vuosia, nyt oppisivat piikittämään? Jotenkin en näkisi sitä sellaisena taitona, jota heille vielä pitäisi opettaa?

Kenelle video sitten olisi hyödyllinen ja kenelle se oli suunnattu? Ainakin sellaiselle, joka ei vielä osaa sitä eli ei käytä suonensisäisesti. Vielä.

Miksei muuten tehdä samanlaista videota alkoholisteille? Siinä voisi myös olla taustamusiikki. Popedan Ukkometso sopisi oikein hyvin. Kuvassa henkilö tiskaisi ja kertoja sanoisi, että jos aiot juoda niin juo puhtaasta lasista. Mikäli käytät korvikkeita kuten Lasolia, muista käydä optikolla säännöllisesti varmistamassa, ettei näkösi ole heikentymässä. Nauti myös viinan kanssa b-vitamiinia ja jos alat riitelemään puolisosi kanssa, älä lyö häntä kasvoihin.

Jos juot pitkiä putkia, koita juoda alkoholiannosten välillä aina muutama lasillinen mehua; näin tehdessä pystyt juomaan kauemmin sammumatta.

Humalassa hygienia saattaa unohtua ja yksi merkki siitä on reikiintyneet tai jopa puuttuvat hampaat. Pidä aina taskussasi fluoritabletteja ja pureskele niitä silloin kuin muistat. Loppukuvassa henkilö voisi hymyillä iloisesti silmä mustana ja peukku pystyssä.

Aloin miettimään, että mitä jos sellainen video on jo olemassa? En uskalla etsi sillä usko ihmisiin menisi lopullisesti sellaisen löytyessä.

Mitä enemmän tätä videota pohdin, sen hullummalta se musta alkaa tuntumaan. Siis sitä pistovideota.

Miksei sieltä löytynyt sellaista videota, että mikäli käytät huumeita siihen saa apua ja tässä ne yleisimmät kompastuskohdat, joiden takia asiakkaat yleensä eivät pysty raitistumaan. Asiakkaat itse kertoisivat, että yhtenä suurimmista syistä on se, että heille annetaan päihdehoidossa huumeita ja väitetään, että he ovat kuitenkin raittiina. Tämä aiheuttaa sen, ettei enää tiedä mikä on totta. Toisaalta on tarve luottaa koulutettuihin ihmisiin ja lääkäreihin, mutta itsestä tuntuu, että jos mikään ei muut niin mikään ei muutu.

Toinen kompastuskivi on se, että jos pääsisikin johonkin sellaiseen päihdekuntoutukseen, jossa ymmäretään, että päihteiden käyttäminen lopetetaan niin, että se lopetetaan, hoitoa ei yleensä makseta kovinkaan kauan. Ainakaan verrattuna tuohon ekaan hoitoon, jossa saa olla vaikka ikuisesti. Kompastuskivenä voi siis olla myös se, että syntyy tavalliseen perheeseen, jossa vanhemmat eivät pysty maksamaan hoitoa.

Seuraava “kanto johon kapsahtaa” on se, että jos onnistutkin raitistumaan ja menet vaikka lääkäriin ahdistuksen takia, sinulle määrätään siihen bentsoja tai kehotetaan menemään ensin mainittuun hoitoon.

Tässä muutamia kompastuskiviä luetellakseni.

 

 

Samilla on mikrofoni hampaassa

Lueskelin uutisointia päihdehoidosta, jota Suomessa tällä hetkellä toteutetaan. Pohdin mihin käytetyt hoitomenetelmät perustuvat.

Ikävä kyllä ne perustuvat väärinkäsitykseen. Ja vieläpä niin suureen väärinkäsitykseen, ettei sellaisen luulisi olevan sivistysvaltiossa mahdollista. Ainakaan selvin päin oleville ihmisille. On nimittäin käsitetty väärin se, että huumeiden käyttäminen ei olisikaan huumeiden käyttämistä. On käsitetty niin, että huumeiden antaminen narkomaanille olisikin päihdehoitoa. Tämä väärinkäsitys sitten kertautuu ja kumuloituu kaikissa siihen liittyvissä toimissa.

Vähän niin kuin huonossa farssissa, jossa joku näkee jonkun, mutta luulee sitä toiseksi ja sen jälkeen kertoo kolmannelle, että näki sen toisen,  joka sitten luulee toisen olevan ollut jossain, missä tämä ei ole ollut ja näin edespäin. Kunnes lopussa selviää, että eihän se niin ollutkaan ja sitten kaikkia naurattaa ja yhdeltä pääsee pieru ja housutkin tippuu ja yhteen ääneen todetaan, että oltiinpa hölmöjä kun luultiin.

Paitsi että Suomen päihdehoidossa ketään ei naurata nyt eikä tule naurattamaan sitten lopuksikaan. Eikä varmaan ihan helpolla myönnetä, että oltiinpa hölmöjä. Pieru voi kyllä päästä ja housutkin pudota ja itseasiassa se kuuluisa maito on jo kaatunut ja housuissakin on lämmintä ja haisevaa tavaraa. Rutistaminen taitaa siis olla jo turhaa…

Farssimainen väärinkäsitys tässä ns. päihdehoidossa näkyy sillä tavalla, että puhutaan siitä miten hyvin potilaat sitoutuvat hoitoon eli huumeiden käyttämiseen. Eikös he sitoutuneet siihen ennen sitä hoitoakin ja ettekös te juuri sitä huumeiden käyttämistä alkaneet hoitaa? Eikös se juuri ollut se ongelma, se huumeiden käyttäminen? Ja mitenkä se muuttui hoidoksi ja se käytetty huume lääkkeeksi? Mikään ei todellisuudessa muutu: henkilö käyttää huumeita.

Miksi sitä alettiin hoitamaan jos henkilö jo oli tavoitteessa eli sitoutunut käyttämään huumeita?

Nyt siihen huumeiden käyttäjän ympärille on laitettu hääräämään hirmu määrä ihmisiä, jotka jostain syystä pyytää sitä huumeidenk äyttäjää mm. pissaamaan purkkiin ja analysoi sitten sitä, että onko tämä henkilö käyttänyt huumeita? Siis jotain muita huumeita kuin niitä mitä hänelle on itse annettu. Mitä ihmeen väliä sillä on? Miksi te rääkkäätte niitä ihmisiä yrittämällä kontrolloida asiaa, jota ei voi kontrolloida? Olette itse todenneet, että henkilölle on annettava huumeita, koska hän ei pysty hallitsemaan käyttöä ja hänen on pakko käyttää. Jos henkilö kykenisi kontrolloimaan käyttämistä, hänellä ei olisi ongelmaa ja teidän ei tarvitsisi hoitaa häntä. Hän ei kykene ja te siksi hoidatte häntä, mutta vaaditte, että on kyettävä kontrolloimaan käyttämistä. Eikö tämä ole jotenkin ristiriitaista ja lisäksi turhaa?

Toisaalta annetaan lausuntoja, joissa kerrotaan miten hyvin näillä ”hoidossa” olevilla henkilöillä menee ja kuinka he käyvät töissä ja nauttivat elämästä. Huumeiden käyttöä ei kukaan ulkopuolinen edes huomaa.Vaikka mikään muu ei ole muuttunut kuin huumeen antaja ja se, että ne ovat ilmaisia. Onko siis niin, että jos riittävän rikas henkilö ostaa huumeita oikealta henkilöltä, hän menee amikseen ja sitten töihin. Eikö huumeiden käytöstä seuraakaan mitään muuta kuin taloudellisia ongelmia? Eikö Kurt Cobain ollutkaan oikeasti rikas? Ostiko Janis Joplin väärältä tyypiltä?

Alkoholi on Suomessa laillista ja alkoholistit kärsivät riippuvuuden aiheuttamista vaikutuksista silti.

Ei kai huumeongelma ole mikään ammatillinen dilemma?

Olenpa kuullut sellaisenkin tutkimustuloksen, että jos annetaan puhdasta heroiinia sairaalaolosuhteissa, se ei vaikuta mitenkään. Huumeiden vaikutus kuulemma perustuu niiden laittomuuteen. Eli tämä tarkoittaa Suomeksi sitä, että kieltolain jälkeen on voinut tempaista pullon kossua ja ajaa autoa ilman että ajaa ojaan; laillinen alkoholi ei vaikuta. Tämähän on nähtävissä Suomen rattijuoppoustilastoissa. Ihme, että ovat jääneet kiinni vaikkei heistä ulkoapäin mitään tämän tutkimuksen mukaan ole voinutkaan päätellä. Niin kuin ei voi päätellä perjantai-iltana Namun edessäkään, että kukaan olisi käyttänyt päihteitä.

Legenda kertoo myös heroinisteista, joille annettiin ilmaiseksi puhdasta heroiinia. He eivät halunneet enää ollenkaan käyttää, koska he pitivät niin paljon siitä laittomuudesta ja huumeiden hankkimisesta. Tämä kuulostaa järkevältä ja uskottavalta. Kukapa sitä haluaisi ilmaiseksi huumeita kun voi hankkia ne myös prostituutiolla ja viettää pitkiä aikoja vankeudessa. Vai eiköhän näilläkään henkilöillä enää huumeet toimineet kun ne muuttuivat laillisiksi?

Ihan oikeesti!

Joku ihan oikeasti kirjoittaa tällaisia juttuja. Mistä se tieto tulee?

Näissä samoissa uutisoinneissa kerrotaan, että kaduilla myydään vaarallisen vahvaa korvaushoitolääkettä. Tämä vaarallisen vahva korvaushoitolääke on klinikalla hoitava lääke, joka oikein käytettynä auttaa ihmistä. Miten huumeita voi käyttää oikein?

Huumeita kannattaa antaa niille, jotka haluavat niitä käyttää, mutta sitä ei saa sanoa päihdehoidoksi. Tai jos sanotaan niin sitten täytyy päätellä, että kaikki käyttävät narkomaanit ovat tällä hetkellä päihdehoidossa. Samoin baarissa istuvat Arska ja Veijo hoitavat itseään päivittäin etanolilla, vaikka käyvätkin välillä hoidostaan huolimatta katkolla. Tässä ei ole mitään kummallista, sillä siellä käyvät myös nämä muut ”päihdehoidossa” olijat. Katkon jälkeen he jatkavat sitä samaa ”päihdehoitoa” ja saavat sieltä lisää niitä huumeita. Eikö tässäkään ole mitään kummallista? Eikö edes siinä, että myös siellä katkolla ollessaan heille annetaan niitä huumeita? Miksi he siis ovat siellä? Mitä siellä tehdään? Eikö katkaisuhoidossa yritetä katkaista huumeiden käyttö? Eikös se ole vähän ristiriitaista sen kanssa, että se varsinainen ”päihdehoito” on huumeiden käyttämistä. Onko katkolla käynti siis vähän niin kuin retkahdus?

Tästä kyseisestä ”päihdehoidosta” uutisoidaan paljon ja sitä tutkitaan innolla. Ovathan tulokset poikkeuksellisen hyviä; lähes kukaan ei ole koskaan keskeyttänyt hoitoa eikä muutenkaan halunnut lopettaa sitä.

Jotain ikävää marinaa kuuluu silloin tällöin siitä, että joku tätä lääkettä myisi kadulle. Sekään ei kuulemma oikeastaan voi pitää paikkaansa. Eräällä klinikalla asiaa oli alettu oikein selvittämään. Ja kuten etukäteen arvata saattaa, epäilys oli ollut turhaa:kukaan potilaista ei kertomansa mukaan myynyt lääkkeitä kadulle. Henkilökunta kertoi, etteivät usko potilaiden valehtelevan koska kyselyyn oli saanut vastata suljetulla kirjekuorella ja nimettömästi!

Tämä menetelmä tosiaan vakuuttaa. Tuskinpa nyt narkomaani valehtelisi moista asiaa ja muutenkaan. Semmoinen käyttäytyminenhän on tuossa ihmisryhmässä täysin vierasta.

Tutkimustulokset muutenkin ovat niin kummallisia, että täytyy ihmetellä tutkijoiden päättelykykyä.

Ei huumeiden käyttäjien lausuntoja voi käyttää faktana tai edes suuntaa-antavana tietona. Eikös tuon nyt tiedä jokainen?

Tai jos voi niin käyttäkää sitten kaikki löpinä. Miksi ette julkista faktatietona sitä, että poliisi asentaa näiden henkilöiden hampaisiin mikrofoneja? Miksi ette pelasta Samia, jonka koko asunto on laitettu täyteen mikrofoneja ja kameroita ja jota poliisi seuraa yötä päivää? Samille on myös valtion toimesta asennettu elimistöön mato, joka vahtii ettei Sami käänny kolmea kertaa useammin päivässä vasemmalle. Miten olisi tutkimuksen tekeminen tästä aiheesta? Kaikki pohjautuisi Samin kertomukseen ja tuloksen johdosta poliiseille annettaisiin lähestymiskielto kaikkia huumeiden käyttäjiä kohtaan ja käyttäjät myös jatkossa läpivalaistaisiin joka päivä uusien matojen varalta.

Kuulostaako hullulta? Ei kuitenkaan läheskään niin hullulta kuin se, että ilmaisen huumejakelun väitetään olevan toimivaa päihdehoitoa.

Jos narkomaanit ovat sellainen ihmisryhmä, joiden puheilla on niin paljon painoa, että niiden perusteella koko Suomen oikea päihdehoito on lakkautettu, niin eiköhän kysellä lisää heiltä? Eiköhän käydä kysymässä Masalta läänillä, että pöllitkös sinä sen auton, josta sait tuomion, vai et? Ja jos Masa sanoo, että en, niin pyydetään vielä varmuuden vuoksi vastaus suljetussa kirjekuoressa. Jos kuoresta paljastuu sana ”en”, niin silloin on Masa syytön ja päästettävä heti vapaaksi.

Eikö johtopäätökset kannattaisi vetää siitä, mitä tapahtuu? Esimerkiksi siitä, että jos Kimin korvaushoitolääkkeet löytyy Vesan taskusta klinikan edestä, niin Kimi on ne myynyt Vesalle. Ja jollei rahaa löydy Kimin taskusta niin sillon Kimi on velkaukko tai Vesa hyvä vedättämään. Ihan sama mitä kukakin sanoo.

Joku linjahan asioissa olisi oltava. Johonkin uskomukset ja päätelmät pitäisi perustua. Jos ne ei perustu, ne on höperehtimistä. Jos ne perustuu narkomaanien omiin kertomuksiin, ne on edelleen höperehtimistä. Narkomaanit itse kutsuvat tämän tyyppisiä juttuja houreiksi, mutta tutkijat uskovat.

Ihmeen helpolla. Jopa niin helpolla, että melkein voisi luulla tässä piilevän jonkin muun motiivin. Siis jonkin muun kuin sen, että yks kaks on herännyt vilpitön halu ja tarve auttaa tätä ihmisryhmää, jonka hyvinvointi ei aiemmin ole kiinnostanut.

Melkein voisi luulla, että joku havittelee pääsyä huumemarkkinoille?

Ymmärrän, että henkilö, joka käyttää huumeita, on niin sekaisin, että voi puhua ja uskoa mitä vaan.

Mutta mitä vetää hoitava taho? Vai ihanko selvin päin tämmösiä puhutaan ja tehdään?

Minkälaisia päätelmiä asioista tehdään.? Itsestä tuntuu, etten pysty seuraamaan sitä päättelyketjua tai ainakin päädyn aina eri päätelmään. Eri päätelmään päädyn myös käyttävien ihmisten kanssa joka on ymmärrettävää; niin kuuluukin tapahtua. Olisi pelottavaa, että ajatusratani kulkisi heidän kanssaan samaa reittiä.

Yhden kiinnostavan huomion olen tehnyt. Yksikään käyttävä ihminen ei pysty samaistumaan eikä ymmärtämään mitään, mitä kirjoitan päihderiippuvuudesta. Luettuaan tekstejäni he tekevät poikkeuksetta samat päätelmät: minä en tiedä päihderiippuvuudesta mitään ja minä vihaan narkomaaneja.

Aluksi ällistyin tästä. Miten väärin voi tulkita? Sitten ymmärsin, että tämä vain vahvistaa käsitykseni siitä, että käyttävä ihminen ei ymmärrä mikä häntä vaivaa. Hän ei kerta kaikkiaan pysty näkemään sairautta itsessään, vaikka se hänelle kerrottaisiin. Tämän takia kannattaa romuttaa se ammattilaisten harha joka on valloillaan, eli että päihderiippuvainen itse tietäisi miten häntä pitää hoitaa ja mikä häntä auttaa.

Tarttukaa vaan rohkeasti asiaan ja alkakaa oikeasti hoitamaan asiakkaitanne. Asiakaslähtöisyys on kiva juttu, mutta se ei muissakaan sairauksissa tarkoita sitä, että asiakkaan olisi itse osattava esimerkiksi tehdä aivoleikkaus. Se tarkoittaa tämän sairauden kohdalla sitä, että asiakas päättää haluaako hän lopettaa huumeiden käyttämisen vai ei.

Nyt mieti hetki hiljaa tahollasi, että uskotko ihan oikeasti, että huumeiden käyttäminen voidaan lopettaa niin, että niitä käytetään?

Ja seuraavaksi, että miten tähän asiaan saattaisi liittyä satu, jonka nimi on Keisarin uudet vaatteet?

Uskallatko sinä sanoa, ettei keisarilla ole vaatteita?

 

 

Menkää hoitoon!

Joitain tutkimustuloksia lueskellessa tulee mieleen, että onkohan tässä saavutettu tulos, jota jo lähtökohtaisesti on lähdetty hakemaan? Ja seuraava ajatus on se, että mihin tätä tulosta tarvitaan?

Joitain päiviä sitten uutisoitiin tutkimuksesta, joka käsitteli riippuvuuksia. Otsikkona oli, että huumeriippuvainenkin voi olla kunnon kansalainen. Siitäkö riippuvuudessa onkin kyse? Että onko kunnon kansalainen vai ei? Itse olen ymmärtänyt sen ihan toisella tavalla. Jotenkin niin, että kyseessä on sairaus.

Lehtijutussa kerrottiin, että eräs heroiiniaddikti oli pystynyt aivan helposti lopettamaan heroiinin käytön, mutta taistelee nyt alkoholin kanssa. Tarkalleen ottaen jutussa luki, että henkilö yhä edelleen seitsemän vuoden kuivilla olon jälkeen taistelee alkoholin kanssa. Syynä oli se, että ”ympäristö odottaa”, että alkoholia käytetään.

Miten pihalla asiantuntijat ovat jo ihan termistönkin kanssa? Tarkalleen ottaen he siis sanoivat, että henkilö on ollut raittiina seitsemän vuotta ja juonut samalla alkoholia. Minun mielestä ei ole mitenkään kummallista, että pystyy lopettamaan helposti huumeiden käyttämisen jos siirtyy juopottelemaan. Henkilö vain korvaaa yhden huumeen toisella. Ja syy juomiselle ei edelleenkään ole se, että ympäristö olettaa, vaan se, että henkilö on addikti ja hänen päänsä olettaa, että sinne on saatava päihteitä.

Tutkimuksessa huomattiin myös, että lääkkeenä tarjottu heroiini mahdollisti JOILLEKIN LÄHES tavallisen elämän. Entä jos ei annettaisi sitä heroiinia lääkkeenä kun sehän ei ole lääke vaan huume? Olisiko näille joillekin mahdollistunut ihan täysin tavallinen elämä? Onko myös aika ohut tulos jos maksimi on, että joillekin ja lähes?

Jos olette viime aikoina käyneet katsomassa virallisia määritelmiä korvaushoidosta, olette huomanneet ”pienen” muutoksen siitä, miten se aikoinaan meille ”myytiin”. Aiemmin kyseessä oli vain ja ainoastaan välivaihe ja keino päästä opiaattiriippuvuudesta. Nykyisin siellä lukee, että ”vaikka potilas ei koskaan pääsisi eroon korvaushoidosta, siitä on silti hyötyä”.

Veikkaan, että tutkimuksen tarkoitus on pikkuhiljaa alkaa tuomaan meille uutta ”päihdehoitomuotoa”. Lääkeheroiinihoitoa. Se vielä puuttuu valtion repertuaarista. Kaikessa muussa merkittävässä huumekaupassa sillä on monopoliasema.

Tutkija Uusitalo kertoi myös, että suurinta osaa heroiininkäyttäjistä ei edes tunnista päältäpäin ja että he käyvät töissä sekä salaavat käyttämisen perheeltään.

Ajatella. Niin pienestä ongelmasta onkin kyse, ettei sitä edes ulkoapäin huomaa ja elämänhallintakin säilyy ihan työpaikkaa myöden. Suosittelisin Uusitalolle ihan aluksi käyntiä optikolla ja sen jälkeen alan vaihtoa. Itse nimittäin huomaan jo kaukaa kun opiaattien käyttäjä tulee vastaan ja niin huomaavat kaikki muutkin. Ainakin porilaiset mummot vaihtavat tien toiselle puolen.

Kun ongelma ei ratkennutkaan, päätettiin siihen suhtautua uudella tavalla. Kuten muidenkin voimakkaiden ilmiöiden vieressä oleskelu aiheuttaa erilaisia reaktioita. Muutaman niistä mainitakseni, kieltämisen, eli mitään ongelmaa ei edes ole. Tai selittelyn. Selitetään ja mitätöidään ongelma.